lauantai 3. syyskuuta 2016

Satakielen jälkeen

Kaikki taivaan linnutHarper Lee: Kaikki taivaan linnut. (Go Set a Watchman, 2015.) Suom. Kristiina Drews. Gummerus, 2015.

Tätä kirjaa olin jo ostamassa heti sen ilmestyttyä, mutta oliko kirjakaupasta loppu tai jotain, kun en sitten sitä saanut juuri silloin. Nyt osui käsiin kirjastossa.

Harper Leen Kuin surmaisi satakielen teki suuren vaikutuksen, kun luin sen joskus kauan sitten (kirja ilmestyi vuonna 1960, suomennos 1961, mutta ihan silloin vielä en sitä lukenut). Kaikki taivaan linnut on kirjoitettu sitä aikaisemmin, vaikka sijoittuu myöhempään ajankohtaan, mutta käsikirjoitus oli kadoksissa ja julkaistiin vasta vuossa 2015.

Kaikki taivaan linnut sijoittuu kaksikymmentä vuotta Kuin surmaisi satakielen -kirjan tapahtumien jälkeen. Päähenkilö Jean Louise Finch, lapsuuden lempinimeltään Scout, palaa New Yorkista kotiseudulleen, jossa häntä odottaa yhä huonompaan kuntoon menevä isä sekä poikaystävä, joka mielellään menisi naimisiin.

Entinen kotikaupunki ei ei tunnu kovin idylliseltä, suhteet valkoisten ja mustien välillä vaikuttavat kärjistyneen. Jopa Calpurnia, joka oli Scoutille lapsena rakas ja melkein äidin sijainen, on nykyään etäinen, hän asuu nykyään lastensa ja lastenlastensa kanssa mustien asuinalueella ja kohtelee Scoutia kuin valkoista herrasväkeä ainakin. Kaiken huipuksi Jean Louise huomaa, etteivät hänen isänsä ja poikaystävänsä ajatukset olekaan aivan yhteneviä sen kanssa mitä hän itse pitää oikeana. Mutta pitäisikö jäädä kotiseudulle isän avuksi vai jäädä pysyvästi New Yorkiin, jossa kuka tahansa saa olla oma itsensä?

Kuin surmaisi satakielen oli koskettava kirja, ja koskettava oli tämäkin, mutta jotenkin eri tavalla. Satakieli ehkä kolahti itselleni nuorena, kun olin ajatuksissani varmempi ja ehdottomampi; taivaan linnuissa totuuksia voi olla monta tai niissä voi olla liukumia. 

Ei kommentteja: